Vasta tänä keväänä törmäsin Edith Södergranin runoon Ihmeellinen meri. Sain olla mukana aikuisten eurytmia-tunnilla, jossa kyseinen runo oli yhden liikuntatuokiomme pohjana. Runo teki minuun suuren vaikutuksen, sillä se tuntui heti omalta. Myös kehollinen tapa esittää se, joka eurytmiaan kuuluu, tuntui hyvältä. Ja ryhmässä tekeminen, ah, luku sinänsä. Opettajana oli taitava ja kokenut eurytmisti Auli Taina.
Kummalliset kalat liukuvat syvyydessä,
tuntemattomat kukat loistavat rannalla;
olen nähnyt punaista ja keltaista ja kaikki toiset värit –
mutta ihana meri on vaarallisin nähdä,
se herättää tulevien seikkailujen janon:
mitä on tapahtunut sadussa, on tapahtuva minullekin.
(Edith Södergran 1929, suom. Uuno Kailas)
Blogi on auki! Luova olo toivottaa Sinut tervetulleeksi!
Kuva: Pixabay